Kattilalle tulee usein arkoja kissoja.
Ihmiset taasen arastelevat usein hankkia kissaa jota ei heti voi
silittää. Kokemuksesta voin sanoa, että useat arat kissat ovat
potentiaalisia kotikissoja. Niihin tutustuminen vie vain hiukan
enemmän aikaa. Jos sinulla on ns. aikuiskoti ja viitsit nähdä
hiukan vaivaa, voit saada arastakin kissasta kaverin muutamassa
viikossa. Useimmat kissat ovat luonteeltaan uteliaita. Jos niitä
sopivasti rohkaistaan ja annetaan niiden rauhassa tutustua uusiin
ihmisiin ja uuteen ympäristöönsä, niin 99% todennäköisyydellä
niistä saa mukavaa seuraa. Ennalta arasta kissasta ei koskaan tiedä
minkälainen persoonallisuus siitä kuoriutuu. Tuleeko kissasta silitettävä kisssa, ikkunaprinsessa, pallosankari, sylikissa vai
joka kaapin koluava tutkimusmatkailija.
Kun minulla aikaisemmin oli
sijaiskotipaikka kissoille, oli homman suurin anti ja suola, se että
tutustui hyvin erilaisiin kissapersoonallisuuksiin. Monesta arasta
kissasta tuli jo muutamassa päivässä luottavainen. Useinmiten
ensimerkit tuttavallisuudesta ilmaantuivat 3 vuorokauden kuluttua
kissan saapumisesta.
Joten älä arkaile, jos olet hankkimassa kissaa. Lukuisat ujot kollit ja neidot odottavat pääsyä uuteen omaan kotiin. Tänäänkin yksi potentiaalinen suostui haistelemaan kättäni, mutta läppäsi sitten tassulla napakasti... Muutamassa päivässä siitäkin tulisi oivallinen kotikatti.
Voin itsekin omalta kohdalta sanoa, että aran kissan luottamuksen saaminen on suurin "palkkio" jonka kissalta voi saada. Kun arka kissa oppii sinuun luottamaan, saat sitä maailman parhaimman ystävän :)
VastaaPoistaT:Katja
Hei!
VastaaPoistaKannustan rohkeasti ottamaan aran kissan omakseen. Jos on aikuisten ihmisten rauhallinen koti ja hiukan jo kissatuntemusta, niin arkajalasta tulee ihana kaveri. Meidän veljekset Valtsu ja Jösse on saatu Kattilasta viitisen vuotta sitten ja Jösse oli ihan superarka. Ne oli vielä pentuja, ehkä puolivuotiaita meille muuttaessaan. Jösse asui pääsääntöisesti sängyn alla ensimmäiset kuukaudet, mutta ajan kanssa rohkeutta alkoi tulla, varsinkin kun veli Valtsu oli rohkea seikkailija.
Jössen kesyttäminen oli todella palkitsevaa ja nyt se on maailman suloisin sylikissa. Tuntuu työvoitolta, kun Jösse nukkuu aivan umpiunessa selällään sohvalla, vaikka radio pauhaa ja kotiväki siivoaa. Eli turvallisuus ja luottamus kotiväkeen on jo itsestään selvyys.
Inkku