Oona-neidin menestystarina (Kattilassa Mamma)

Kattilassa Oona tunnettiin Mammana. Tutustumisemme silloin vielä Mammaksi nimitettyyn neitiin alkoi Kattilassa joulukuussa 2013. Olimme katsomassa kissoja pitkäaikaisen ystävämme nukuttua pois ennen joulua. Jäljelle jäänyt Olmi-tyttömme oli tottunut aina elämään toisen kissan seurassa, joten tästä syystä mietimme varovasti uutta perheenjäsentä.

 

Tapasimme tietysti monia ihania kissoja. Kaksi Kattilassa vapaaehtoistyötä tekevää rouvaa esitteli meille harmaan neidin. Tämä olikin hyvä, sillä tyttö oli tuolloin vielä niin arka, että emme olleet koko kissaa edes vierailumme aikana huomanneet. Tyttö lymysi kiipeilypuun takana. Ryhdyin houkuttelemaan Mammaa herkuilla ja hiljalleen hän uskaltautui nappaamaan herkkuja yhä lähempää. Koskea ei kuitenkaan vielä antanut. Tuli vielä kaksi tutustumiskäyntiä ja viimeisellä kerralla sain jo hieman silittää. Mutta hyvin vähän :)

 

Teimme päätöksen, että tyttö tulee meille, tai päin vastoin :) Uudeksi nimeksi valittiin Oona-neiti.

Uuteen kotiin siirtyminen ei kuitenkaan käynyt ihan helposti. Vasta toisella hakureissulla Oona onnistuttiin saamaan häkkiin. Kotiin tultuamme Oona linnoittautui ensimmäisiksi päiviksi saunaan. Sinne vietiin ruuat ja potta.

 

Jo ennakkoon olimme päättäneet, että kotiutuminen saa viedä niin kauan aikaa kuin Oona tarvitsee. Kotona saimme jo silittää Oonaa, mutta pelko oli silmin nähtävää. Hiljalleen Oonan reviiri laajeni saunan ulkopuolelle. Viikon jälkeen uskaltauduttiin jo yläkertaan. Olmi-kissamme otti uuden tulokkaan hyvin vastaan, sillä arka kissa ei tuntunut uhkaavan reviiriä.

 

HIljalleen harjoittelimme Oonan kanssa lähempää kontaktia. Silittäminen oli jo ok ja hiljalleen totuteltiin muihin otteisiin. Vähitellen myös syliin ottaminen onnistui, tietysti askel kerrallaan.

 

Nyt Oonasta on kuoriutunut rohkea ja utelias seikkailija. Rohkaistuneen tytön leikit ovat hetkittäin liian rajuja rauhaa rakastavalle Olmi-kissallemme, mutta pikkuhiljaa tyttöjen yhteinen kieli alkaa löytyä.

 

Nykyisin Oona rakastaa laiskoja sunnuntai-päiviä ja sängyssä loikoilua. Yöt kuluvat yleensä emännän jaloissa nukkuen. Tytöllä on myös mahtava ruokahalu ja erikoisherkuksi on osoittautunut leipä, joka nykyisin pitää piilottaa kaappiin. Suosikkipuuhiin kuuluvat myös varpaisiin hyökkiminen yöaikaan sekä kissojen oma saunavuoro heti palvelijoiden lopetettua saunomisensa.

 

Oona tuli meille kaksi kuukautta sitten ja on nyt täysin eri tyttö kuin tullessaan. Ennen kuin Oona oli valinnut meidät, Kattilassa meille sanottiin, että aroista tulee usein niitä parhaita lemmikkejä. Vähääkään aliarvioimatta reippaita ja rohkeita kissoja, piti tuo ennuste täydellisesti paikkansa Oonan kohdalla. Meillä asuu nyt iloinen ja reipas perheenjäsen.

 

Suosittelemme rohkeasti harkitsemaan aran kissan ottamista. Jos on valmis etenemään kissan ehdoilla, kuten kaikki lemmikinottajat toivottavasti ovat, suosittelen lämpimästi harkitsemaan aralle kotinsa oven avaamista. Luottamuksen voittaminen on silloin vielä palkitsevampaa.

 

Aurinkoista kevättä kaikille ja erityiskiitokset Kattilan väelle arvokkaasta työstä! Sen ansiosta meilläkin on nyt Oona.